Lic. Carlos Palenque-n Jiwatap amtkasa (Homenage a Lic. Carlos Palenque Avilés)

Khithinakatï jan Palenque-r uñt’apktanxa, jupax Bolivia-n wali munasirïnwa, ukat taqit sipan wali sum arst’irirakïnwa. Jupan jiwatapat niya 16 maraw jalkiptawäxaraki. Ukat jupax janiw khithimpis kikipt’ayaskaspati. Jupjamax janiw waljan utjkänti. Siklu XX-n jupakiw uñstäna. Jutïr jakäw uñicht’ayktan ukaxa, Compadre-r amtañatakis ukat Internet-an walja qilqt’atanak utxañapatakiw Español-at Aymara-r jaqukipt’asiwayi.

Carlos Palenque(Compadre)
Aka jamuqax flickr-at apaqt’anitawa.

Para quienes no conocemos a Palenque, él fue una persona amorosa y el mejor orador en Bolivia. Transcurrieron casi 16 años después de su muerte. Por ello, no se puede compararle con nadie. No había varios como él. En el siglo XX, solo apareció él. La historia de vida que presentamos a continuación se ha traducido del español a aymara para recordar al Compadre y enriquecer los contenidos en el internet.

Carlos Palenque

(
{«video_url»: «http://www.youtube.com/watch?v=IT7ZJrM_NKo»}
)

Jiskt’ata (Fuente): http://www.youtube.com  Aka uñtañax Aymarat sutincht’atawa.

Carlos Palenque Avilés (La Paz-an 1944 willkakutphaxsin 28 ursaraqatat 1997 achuqphaxsin 8 ursaraqatkama), uñt’atanakapan jupax “Compadre” ukjam uñt’atawa, jupax jayllt’irïna, phust’irïna, irnaqañchurirïna, yatiyirïna, tiliwisyunan sarayirïna ukat wali amuyt’irir markachirirakïnwa.

1984 maran Mónica Medina-mpirakiw jaqichasxäna, ukapachax jupax thuqhurirakïnwa. 1985 maran Kanal 4, Televisión Popular ukarak La Paz-an utt’ayxäna, kawkiritï qhipharux Radio Metropolitana-mpix Sistema de Radio y Televisión Popular ukjamanakarurakiw tukxapxäna. Ukat llamp’u chuymaninakampir pisin jakasirinakampir yanapt’añatakiw Remedios Loza-mp Adolfo Paco-mp mayacht’asisin jupax La Tribuna Libre del Pueblo uk sarayxäna.1988 mara t’aqphaxsin Victor Paz Estenssoro jilïr  medio de comunicación-apax jist’antatarakïnwa. Ukax ukjamänwa kunattï mä wakichäwipan mä taqin wali thaqhat narkutraphikantix Victor Paz Estenssoro-x Virrey del Narcotráfico-w sasaw juchanchäna. Mä mar chikatanxaruxa, sisktan uka miryux jist’arasxarakïnwa, kunattï jila kullakanakax walpin unxtasxapxäna, ukat Palenque-x CONDEPA (Conciencia de Patria) sat partirurak uñstayxäna.

Pulitin Qalltatapamp Medios de Comunicación-an Luratanakapampi (Inicio en la Política y Efecto en los Medios de Comunicación de Masas)

1989 maran ajllïwinakan yaqha partir pulitikunakar atipt’asax La Paz-an CONDEPA-x nayraqatankänwa.Ukampins Qullasuy markpachan janiraw suma uñt’atakänti, ukat ukarux Palenque-x iyawsxakirakïnwa. 1989 maran Elecciones Generales-xarux Boilivia-n plano Comunicional-ampin Polïtico-mpin mayjt’äwinakaw utjäna.Ist’irinakapar jak’achasiñatakix Palenque-x wal jaqir khuyapayarakïna, ukat qhiphar ukaw pulitikan walpin atipt’ayäna. Uka atipt’äw uñjasaxa, Bolivia-n yaqha medios de Comunicación Social-ax Palenque-jamarakiw lurapxäna. Radio Fides-amp yaqhanakampix Palenque-t yatiqasipxäna, ukat walja ist’irinak jikxatapxarakïna. Ukat tiliwsyunan ukapachparakikiw uñjasïna, wakichäwinak sarayirinakax mayjt’ayxapxänwa. Jan wali jaqinakar tukjañatakix Palenque-x ukjamarakiw medio-nakap apnaqäna. Sañäni, jupax Micky Jiménez-amp Eduardo Pérez Iribarne-mpiw wal uñthaptäna.

QhiphaPulitikankatapa (Carrera Política Posterior)

1989maran Ronald Mclean Abaroa-mp Palenque-mpiw alkaltïñ La Paz-an Elecciones Municipales-an munapxäna. Atipt’atapatsa, concejo municipal-ax MacLean-aruw alkaltjam utt’ayapxäna. CONDEPA-ax El alto Alcaldía kunrak atipt’äna, ukampirus partirupan jan walinakaw utjawayi. Qhipha 1991 ajllïwin Palenque-x Julio Mantilla-ruw kantiratur churäna, khithitï MacLean-ar atipt’añaparakïnwa, ukat Mantilla-w atipt’arakïna.

Palenque-x juntüwjan jakirinakar puriñ walpin munarakïna, ukatakix 1993 maran Santa Cruz-ankir imprisaryu Ivo Kuljis-aruw vicepresidente-patak uchäna, khithimpitï ajllïwinakan atipt’añ munarakïna.

1993 maran Elecciones Generales-an MNR-n kampañapax Palenque-n pupularirarap wal yäqäna, ukat tiliwisyun prupajantapan amuyampikiw arsüna. Ukjarux kampañan wisipirsirintitakix Victor Hugo Cárdenas-aw utjäna, ukat uka marax nayrïr aymar Vicepresident-jamarakiw lapak phaxsin utt’asïna.

1995 maran Julio Mantilla-x CONDEPA-ruw jaytxäna, ukat alkatiyatakix Palenque-x mä machaq kantirat thaqhañaparakiw wakt’äna. Jupax Mónica Medina, warmiparurakiw uka lurañ churäna, khithitï alkaltisarux puripinirakïnwa.

Jiwäwipamp ch’axwäwimpi (Muerte y controversia)

1997 maran jilïr irpirïñ munkän ukjapiniw achuq phaxsin Carlos Palenque-x inphartu kartiyakump jiwxi. Akax wali llakisiñ arkirinakapar churawayäna, ukat uka mararakiw warmipamp jaljtatapamp tiwursyupampix qhanar mistsüna, ukjarux ch’axwäwiw qalltäna, kawkiritï t’unjañaruw sarayarakïna. Jiwxatapat kurpupax La Paz-an Alkaltiyan wilatarakïnwa, ukat El Alto-r kunarakiw apapxäna, kawkhantï walja jila kullakanakapiniw Compadre-t tispirisirix sarapxäna. Jayp’utuqirux waranqanakapiniw simintiryurux chikt’at sarapxäna. Mä qhawqha maranakjarux Pepe Murillo-mp sapatit Mónica Medina-mpi, ukat yaqhanakamp tiliwisyun wakichäwix sartayatakixarakïnwa, Adolfo Paco-mp Remedios Loza-mpix janiw ukankxapxänti.

Qhipharirinakatak jaytatapa (Legado)

El Alto-n Carlos Palenque-n jiwatapax CONDEPA chhaqtawayxarakïna. Akatjamat wali amuyt’irin jiwatapxarux CONDEPA-x payaruw t’aqxtxarakïna, mayïrix Remedios Loza-n sartayatänwa, juparux ‘Cholita Remedios’ ukjam sutimpirakiw uñt’apxäna, mayïristi, Palenque-n Veronica phuchhapan p’iqt’atarakïnwa. Jichhürunakanx CONDEPA-x pulitikat chhaqtatäxarakiwa, ukampins qhipha jila kullakanakatak mä punk jist’arirjamaw instrumintu pulitikux uñt’asi.

Jiskt’ata (Fuente): http://es.wikipedia.org/wiki/Carlos_Palenque [5-3-2013]